Helena on vuoro vuosina vastuussa toisen matkailuaineiden opettajan kanssa opiskelijoiden perehdyttämisestä hostellitoimintaan.  ”Keväällä opiskelijat perehdytetään mahdollisimman kattavasti ja aiempina vuosina meillä on ollut käytäntö, että edellisen kesän työntekijä toimii ns. tukiopettajana uusille opiskelijoille”, kertoo Helena.

Millaisia asiakkaita Hostel Retkeilijässä majoittuu?

Asiakaskunta hostellissa on 90 %:sti suomalaisia, mutta suurin kansalaisuus suomalaisten jälkeen ovat ruotsalaiset ja sitten tulevat saksalaiset. Erityisesti mieleeni on jäänyt Espoosta asti matkustanut pariskunta, joka oli tullut Kalajoelle nimenomaan bongaamaan harvinaista lintua. Hienoa huomata miten eri syistä ihmiset matkustavat, ja miten paljon eri intressejä ihmisillä on

Hostel Retkeiljän sisutuksessa on käytetty raikkaita värejä. Tässä kodikas asiakaskeittiö.

Mitkä ominaisuudet tekevät hyvän hostellin?

Ehdottomasti siisti huone ja hyvä sänky jossa nukkua. Myös omatoimisuus hostellissa sekä persoonallinen henkilökohtainen palvelu ovat tärkeitä ominaisuuksia. Emme pysty kilpailemaan korkeatasoisten hotellien kanssa fyysisillä puitteilla, mutta korostan aina opiskelijoille kuinka tärkeää on hyvä ja henkilökohtainen asiakaspalvelu ja se on se seikka millä pystymme antamaan lisäarvoa.

Mitkä ovat Kalajoen parhaat puolet?

Hiekkasärkät! Kaikki matkailupalvelut ovat kävelymatkan päässä.

Kuinka kauan olet ollut alalla?

Aloitin matkailualalla työskentelyn vuonna 1986. Ennen matkailuaineiden opettajana aloittamista työskentelin sekä majoitus- että matkatoimistopuolella. Ensimmäisen kosketuksen majoitustoimintaan sain työskennellessäni 1970-luvulla pienessä Gasthausissa Etelä-Saksassa Bayerin alueella.

Nykyisin opetan opiskelijoita matkailuvirkailijan eri osaamisalueisiin, johon lukeutuvat kansainvälinen varausjärjestelmä Amadeus sekä majoituspuolella Hotellinx ja Fidelio. Myös kotimaan matkailu sekä kansainväliset kulttuurit kuuluvat alueisiini.

Majoitutko itse hostelleissa matkoillasi?

Silloin tällöin, mutta lähinnä työn puolesta. Opiskelijoiden kanssa olemme majoittuneet hostelleissa muun muassa Pariisissa sekä Helsingissä Eurohostelissa että Hostel Erottajanpuistossa. Paras hostellikokemukseni onkin Eurohostelista.

Minne matkustat itse seuraavaksi?

Suosikkimatkakohteeni on Itävallan Alpit, jotka ovat kuin toinen kotini. Mutta seuraava loma suuntautuu jonnekin päin Thaimaata. Australia on kaukainen haave ja sinne matkustamme koko perheen voimin muutaman vuoden päästä.

Ptuj on portti Halozeen, ja jos aloitat matkasi sieltä, saavut ensimmäiseksi Ptujska Goraan, jossa sijaitsee kuuluisa pyhiinvaelluskirkko sekä todella hienosti kunnostettu kylän aukio.

Neitsyt Marian kirkko on erittäin kuuluisa ja suosittu pyhiinvaelluskohde, jossa käy enimmäkseen ihmisiä, jotka haluavat parantua. Legendan mukaan kirkko nimittäin on rakennettu paikalle, jossa sokea tyttö sai näkönsä takaisin. Kirkon edessä sijaitsee myös pyhiinvaelluskeskus, jossa näytetään kirkon ja kylän koko historia.

Neitsyt Marian kirkko Ptujska Gorassa

Kulkiessasi pidemmälle Halozeen saavut Žetale-nimiseen kylään, jossa löydät kauniin olkikattoisen, entisöidyn aidon talon, josta saat hyvän käsityksen siitä, millaista esi-isiemme elämä oli. Jos sovit vierailustasi paikallisten oppaiden kanssa, pääset sisään taloon ja vieläpä maistamaan viiniä, joka on minun vaatimattoman mielipiteeni mukaan Halozen parasta; paikkahan on erityinen viininviljelyn osa-alue – ja luota minuun, täällä kyllä osataan tehdä erinomaisia viinejä.

Lähellä Videm pri Ptujua löydät kokoelman maataloustyökaluja, joita kutsutaan nimellä “Viljasta leiväksi”, ja siellä tarjolla on myös majoitusmahdollisuus, koska kyseessä on yksi viehättävimmistä turisteille avoinna olevista maatiloista alueella. Jos satut saapumaan oikeaan aikaan, voit päästä näkemään kuinka “klopotec” eräänlainen tuulimylly pystytetään tai puretaan … tai saatat nähdä myös paikallisten poikien ajavan talven tiehensä suositulla piiskanläimäytysmenetelmällä, joka on paljon sähikäisiä hauskempi ja vaikuttavampi.

Voit myös havaita monien perinteiden heränneen henkiin Veliki Okičissa, jossa on myös erinomainen viinikellari ja jossa tarjolla on suurenmoista kotitekoista ruokaa, joka on valmistettu perinteisten reseptien mukaan. Se saattaa olla hieman liian vahvaa lämpimänä kesäpäivänä, mutta jota on kuitenkin hyvä nauttia pohjalle, ennen kuin käyt viinikellarissa maistamassa viinejä.

Kannattaa myös tutustua tämän maaseutualueen ihmisten nykyiseen elämäntapaan, ja sitä varten ehdotan, että käytte vierailulla maitotilalla, jossa valmistetaan vuohenjuustoa, ja tarjolla on monia siitä valmistettuja herkkuja.

Tämä on ainoastaan minun ehdotukseni mukavaksi päiväretkeksi; voitte yhtä hyvin käydä Halozessa omin päin ja löytää Halozen, jolla on paljon enemmän tarjottavana, kuten Borlin linna, Leskovecin rajakylä tai Donačka gora -vuori, jossa on lähde, josta saadaan maailmankuulua Donat Mg mineraalivettä.

Teksti ja kuvat: Borut Jurišić

Järjestön tarkoitus:
Matkailuajoneuvojen (matkailuauton) käyttäjien keskusjärjestö. Tarkoituksena edistää karavaanareiden yhteisiä pyrkimyksiä.

Kuinka monta jäsentä järjestöllä on?
71 jäsenyhdistystä, joissa on 62 130 henkilöjäsentä.

Minkä ikäisiä jäseniä järjestössä on?
Pääsääntöisin varttuneempaa väkeä. Tämä on pariskuntien ja perheiden harrastus.

Millainen on järjestön aktiivi? Onko ”keskivertojäsentä”?
Perheet ja 50 –vuotta täyttäneet keskituloiset pariskunnat. Asuu eteläsuomalaisessa kaupungissa ja taloudelliset asiat on kunnossa.

Millainen matkailija järjestön jäsen on?
Seikkailija, joka yhdistää matkailuun tapahtumia, nähtävyyksiä ja erilaisia luontonähtävyyksiä. Haluaa nukkua pääsääntöisesti omassa sängyssä ja koti kulkee mukana. Kaikki matkailevat kotimaassa ja sen lisäksi noin kolmasosa harrastaa myös ulkomaan matkailua.

Matkailevatko jäsenet järjestön toiminnan puitteissa?
Kyllä. Ympäri maata järjestetään isoja kokouksia ja jäsenyhdistysten tapahtumia.

Oletko majoittunut hostelleissa Suomessa tai ulkomailla?
Molemmissa. Ulkomailla aikoinaan majoituin hostelleissa interraililla. Kotimaassa olen käyttänyt hostelleja perheen kanssa sekä järjestön toiminnan puitteissa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja erityisen hyvää hostelleissa on niiden yhteisöllisyys.

Suosikkikohteesi?
New York. Olen käynyt siellä kerran ja se on jäänyt lähtemättömästi mieleen.

Minne matkustat seuraavaksi?
Toukokuussa Tarttoon.

Haastattelun päiväys: 7.3.2012

Kokosimme seitsemän eri festaria eri puolilta Eurooppaa. Ensimmäiselle Lontooseen alkaa olla jo kiire! Sitten vaan katse karttaan ja kalenteriin, sopisiko näistä jokin omalle reitille.

4.-6.5. The Camden Crawl, Lontoo

Vielä ehtii! Lontooseen toukokuun aluksi the Camden Crawliin! Ja sehän on vieläpä hyvissä ajoin ennen olympialaisia, jonne odotetaan triljoonia ihmisiä. Viikonlopun kestävä kaupunginosafestivaali on suurimmaksi osaksi musiikkia, mutta kulttuuria on muunkinlaista, määrittelemätöntäkin.

Esiintyjien joukossa on mm. Alabama 3, Death in Vegas, Glasvegas ja pitkä lista paikallisia vaikuttajia.

Lähin HI-hostelli on YHA St. Pancras, jolta jopa kävelee Camdeniin, sillä se sijaitsee vastapäätä St. Pancrasin ja King’s Crossin juna-asemia (ja metroasemia). Hauskimmat hostellit, ja vieläpä ihan “ytimessä”, ovat YHA London Central ja YHA Oxford Street.

Hostelli YHA St Pancras Lontoossa

2.-3.6. Rock in Sun –festivaali, Paphos, Kypros

Raskaamman rockin ja heavyn juhlaa on Kyproksella kesäkuussa, kun Kyproksen länsirannalla Paphoksessa pidetään Rock in Sun –festivaali. Yksi pääesiintyjistä on Children of Bodom. Muita esiintyjiä on mm. Uriah Heep, Nazareth ja Asian Dub Foundation.

HI-hostelli Paphoksessa majoittaa niin kauan kuin tilaa riittää.

7.-10.6. Primavera Sound Festival Porto 2012. Porto, Portugal

Vain vähän yli viikko Barcelonan Primaveran alkamisen jälkeen samassa hengessä juhlitaan Portugalin Portossa Primaveran merkeissä.

Korkeatasoinen joukko artisteja ja bändejä kokoontuu Portoon: The xx, Björk, M83, The Flaming Lips, Wilco, Suede, Spiritualized, Afghan Whigs ja Rufus Wainwright.

HI-hostelli löytyy sekä Portosta että etelämpää rantalomakohde Espinhosta.

26.-29.6. Hovefestivalen. Arendal, Norja

Ekologisena festarina itseään mainostava Hove pidetään Arendalin kaupungin ulkopuolella olevassa saaressa. Oslosta pääsee etelämpänä sijaitsevaa Arendaliin bussilla ja junalla.

Esiintyjälistalla komeilee Lana Del Rey, Knife Party, My Morning Jacket, Nero… Ja pitäähän täälläkin se legenda olla: Snoop Dogg.

Lähin HI-hostelli on sisämaassa, maaseudun rauhassa sijaitseva Hostel Froland.

12.-15.7. EXIT Festival. Novi Sad, Serbia

Balkanilla osataan bailata. Uskokaa pois, sillä Exit-festareille palataan vuosi toisensa jälkeen ympäri Eurooppaa.

Gossip, Wolfmother ja Miss Kittin ovat buukattu Novi Sadin kuumuuteen. Exitissä tänä vuonna legenda-osastoa edustaa useampikin nimi: New Order, Guns n’ Roses ja Duran Duran.

Lähimmät HI-hostellit ovat joko Belgradissa tai jos matkustat Novi Sadiin Budapestin kautta niin majoituhan yhdessä Budapestin kahdeksasta HI-hostellista.

27.-29.7. Audioriver. Plock, Puola

Varsovasta luoteeseen sijoittuva Plockin kaupunki houstaa elektronisen musiikin festarit heinäkuun lopulla. Festarilavoille nousevat mm. Röyksopp, Enter Shikari, dOP presents Les Fils Du Calvaire ja Black Sun Empire.

Varsovasta pääsee Plockiin bussilla tunnin välein. Varsovassa on HI-hostelleja kaikkiaan viisi.

24.-26.8. Leeds Festival. Leeds, Iso-Britannia

Isoja nimiä Leedsissä: Foo Fighters, Florence and the Machine, the Black Keys, At the Drive-In, Eagles of Death Metal, the Cure ja the Shins…

Leedsiin pääsee vaikkapa Lontoosta mukavasti National Expressin busseilla vähän yli neljässä tunnissa. But oh no, Leedsissä ei ole HI-hostellia! Mutta majoitupa lähistöllä historiallisessa ympäristössä Haworth YHA:ssa tai Yorkin YHA York Internationalissa.

Hauskaa ja ikimuistoista kesää!

Dream Hostelin Tinja (joka ei ole ylläolevan kuvan henkilö) kertoo miten heillä huomioidaan ympäristöasiat hostellin arjessa: ”Kierrätämme kaiken mahdollisen: pahvit, paperit, lasit ja metallit sekä erottelemme myös bio- ja energiajätteen. Työntekijämme kulkevat työmatkansa joko jalan, pyörällä tai julkisilla. Suunnittelemme myös pitävämme ekosiivousviikon tulevaisuudessa: miltä kuulostaisi, jos hostelli puhdistuisi etikalla, ruokasoodalla ja muilla luonnon tehoaineilla?”

Eurohostel hämärtyi myös vuoden 2011 Earth Hourin aikana.

Suomen Retkeilymajajärjestö pyrkii myös parhaansa mukaan ekotekoihin järjestön toimistolla Helsingin Kampissa. Vuosi sitten siirryimme ekosähköön ja syntyvästä jätteestä pystymme kierrättämään biojätteen, paperin, pahvin, metallin ja lasin.

Kansainvälisen hostellikortin valmistusmateriaali vaihdettiin muovista pahviin. Kyseessä oli pieni teko, mutta se oli kannanottomme.

Painatamme vuosittain useampien tuhansien erät kahta erillistä hostelliesitettä: Hostellit Suomessa ja Hostellit Helsingissä. Painotalomme valinnassa on vaikuttanut sen ympäristötietoisuus. Kahtena viime vuotena painotalomme on ollut hyvinkääläinen SP-Paino, joka on ansainnut Pohjoismaisen Ympäristömerkin eli Joutsenmerkin vuonna 2009. Siitä hyvästä myös esitteemme on voitu merkitä Joutsenmerkillä.

Myös SRM:n omistama Stadion Hostel Helsingissä on kunnostautunut kierrätysasioissa. Lue juttu Stadion Hostel vihertää parin vuoden takaa. Hostellijohtaja Ninni Lumme päivittää tämän päivän tilannetta: ”Olemme pitäneet kierrätyspisteet aktiivisesti käytössä ja tarvittaessa opastamme asiakkaita kierrätysasioissa vaikka kädestä pitäen. Erityisesti muovin kierrätys on ihmisille joskus uutta ja aiheuttaa hämmennystä. Vuokratiloissa toimiessamme emme valitettavasti voi vaikuttaa sähkösopimukseen tai esimerkiksi vettä säästävien hanojen hankintaan, jotka olisivat omasta puolestani toivomuslistalla.”

Sanna Grönmark on erinomainen perehdyttäjä todelliseen Poriin aktiivisena Porin kulttuurikentän toimijana.

Pohdin Sannalle ensimmäisiä ajatuksiani, joita Pori minussa herättää. Sanna ei lainkaan tyrmää vertaustani Tampereeseen, vaan vahvistaa Porin vanhaksi työläiskaupungiksi, jossa oli aikoinaan paljon savupiipputeollisuutta. Ja satama on aina ollut tärkeä työllistäjä ja on sitä yhä. Finlaysonin puuvillatehtaan lopettaminen 80-luvulla oli paha isku Porin työllisyystilanteelle ja silloin täälläkin elettiin synkkiä aikoja.

Johdatuksena Porin persoonaan Sanna suosittelee tutustumaan kirjaan nimeltä Purettu Pori, kaupunki on nimittäin niiden useiden onnettomien suomalaiskaupunkien joukossa, jotka eivät ole välttyneet vanhojen rakennusten tuhovimmalta. “Sitä selaillessa tulee tippa linssiin, kun näkee millaisia 1800-luvun helmiä on tuhottu kauppatorin ympäristöstä niiden rakennusten tieltä, jotka nyt muodostavat torin ympäristön. Paikallisten suussa alue kulkeekin nimellä DDR-keskusta.”

Ehkä vaiheikasta historiaakin on kiittäminen siitä, että porilaiset eivät ole passivoituneet. Kun Sanna alkaa kertoa mitä kaikkea tapahtuukaan sekä Porin vaihtoehtoisen kulttuurin että kaupallisemman kulttuurin kentässä, tulee se tunne, että täällä tehdään aktiivisesti itse, ei jäädä tumput suorassa odottamaan, että joku muu viihdyttäisi.

Valtakadun Rakastajat

Sannan työpaikka Rakastajat-teatteri on toimiva esimerkki porilaisesta kulttuurikentästä ja sen oma-aloitteellisuudesta. Rakastajat aloittivat 20 vuotta sitten pienestä, nyt se on Porin toinen ammattiteatteri, joka täydentää vaihtoehtoisella tarjonnallaan Porin teatterikenttää. “Haluamme tarjota yleisölle kunnianhimoisesti toteutettua, kiinnostavaa ja ajankohtaista teatteria”, kertaa Sanna teatterin filosofiaa. “Hovikirjoittajamme on Juha Siltanen, jonka töiden lisäksi suosimme uusia, kotimaisia kantaesityksiä nousevilta nuorilta tekijöiltä. On meillä välillä ohjelmistossa vanhojakin näytelmiä, tähän mennessä olemme esittäneet mm. Beckettiä ja Strindbergiä.”

Kevään mittaan ohjelmistoon on tulossa uutta. Kaikkea hyvää eli Annukka ja aaveet on Juha Siltasen käsikirjoittama ja ohjaama salamyhkäinen trilleri. Syksyllä luvassa on Tapio Kankaanpään yhdessä työryhmän kanssa työstämä Porin historiaa valottava koominen esitys.

Rakastajien stand up -formaattiin perustuva Ratto-klubi viihdyttää kerran kuukaudessa. Sen ja lukuisten vierailuteatteriesitysten näyttämö on Kulttuuritehdas Kehräämö, joka sijaitsee Porinsillan kupeessa olevassa vanhassa puuvillatehtaassa. Entisen puuvillatehtaan jykevien punatiiliseinien sisällä majailee useita luovan alan toimijoita ja myös mm. Porin Yliopistokeskus.

Porin vanhan puuvillatehtaan suojissa toimii nyt mm. Kulttuuritehdas Kehräämö.

Rakastajat-teatterilla on käytössään myös Hilkka-näyttämö, joka on teatterin alkuperäinen esityspaikka Valtakadulla. Teatterin suojista on lähtenyt myös Porkka Playboys, joka aloitti aikoinaan Rakastajat-teatterin housebändinä. Porkka Playboys on sittemmin kiertänyt mm. katusoitto-orkesterina ja heidän oma, valloittava versio Queenin Bohemian Rhapsodysta nousi hitiksi Youtubessa.

Kulttuuritehdas Kehräämöä käyttää kesäisin myös Pori Jazz, jonka esityspaikat levittäytyvät pitkin kaupunkia. Festivaalitunnelmaa Poriin tuo myös Rakastajat-teatterin 12 vuotta sitten käynnistämä Vapaiden ammattiryhmien Lain§uojattomat -teatterifestivaali, joka levittäytyy myös ulos kaduille ja sisällyttää ohjelmistoonsa teatterin lisäksi musiikkia ja performansseja. “Lainsuojattomat-festivaalilla halutaan myös peilata ajan ilmiöitä. Pori on tapahtumalle hyvä paikka, Helsingissä tämän kaltainen hukkuisi kaikkeen muuhun tarjontaan, mutta Porissa se on erityinen”, Sanna pohtii.

Rakastajat-teatterin Hilkka-näyttämö sijaitsee Annakadun ja Valtakadun risteyksessä.

Rakastajien Hilkka-näyttämön vieressä sijaitsee toinen tärkeä porilainen kulttuurikeskittymä: Annis eli Annankatu 6. Se on Porin kaupungin tila, jossa on teatterinuorten näytöksiä, näyttelyitä ja bändi-iltoja.

Valitettavasti Anniskaan ei ole turvassa. Se on ollut purku-uhan alla useampaan otteeseen. Nyt sen toiminta on toistaiseksi turvattu, mutta viereisen tontin vanhat rakennukset purettiin hiljattain, ja tilalle ollaan rakentamassa ison rahan asuntoja. Tämä tulee rajoittamaan tulevaisuudessa Anniksen toimintaa, sillä rakennuttajat pelkäävät jo nyt tulevien asukkaiden häiriintyvän viereisen Anniksen toiminnasta ja ovat vaatineet rajoituksia meteliä aiheuttaville tapahtumille…

Porissa on useita muitakin itsenäisiä kulttuurialan toimijoita, joita Sanna haluaa vinkata Porissa kävijälle. Kannattaa seurata kuva- ja performanssitaiteilijoiden yhdistyksen T.E.H.D.A.S. ry:n toimintaa.

Kulttuurikulmassa tapahtuu vaikka mitä, on musiikkia, vierailuteatteria…… Sinne järjestää ohjelmaa myös porilainen Rapajööti ry, jonka tapahtumakalenteria kannattaa seurata. Tämän ry:n suojissa toimii monenlaista kulttuurialan toimijaa.

Kaffepaussi

Mutta pidetäänpä tässä kohtaa kahvipaussi. Porissa on sitä varten muutamakin kahvila. Sanna suosittelee kauppatorin laidalta Sarpin leipomoa. “Hämeenlinnalainen serkkuni haluaa aina Poriin tullessaan päästä syömään joko Sarpin sammakkoleivosta tai Mäkilän leipomoon syömään tyrnileivoksen”, Sanna kertoo ja loihtii eteeni tyrnileivoksen, joka osoittautuu varsin herkulliseksi ja raikkaaksi. Ja kuvasta päätellen myös sammakkoleivos pitää päästä koemaistamaan!

Sarpin sammakkoleivoksen voi herkutella vaikka Porin kauppatorin varrella. Kuva: www.sarpi.fi

Sanna kertoo tyrnileivoksen olevan erityisen porilainen juttu, sillä tyrni on rannikon kasvi. Sarpin leipomon kahvilassa vaalitaan myös tunnelmaa, myyjillä on työasusteina hilkka ja pitsinen essu ja palvelun taso saa Sannalta erityistä kiitosta.

Länsi-Satakunnassa leipä on kakko ja sen valmistajana Ullan pakari on legendaarinen. Suolaisen nälkään Sanna suosittelee myös Ojalan lihapiirakoita, joita Ojala myy vaunusta toripäivinä. Myöhemmin kierros torilla jo myyntipisteiden sulkeuduttua osoittaa Ojalan vaunun löytyvän keskeltä toria, mutta kiinni on sekin jo. Ensi kertaan tämäkin herkku!

Porin kauppatorilla

Porin yössä

Missä kannattaa sitten käydä vaikkapa oluella teatteri-illan jälkeen?
Sannan suosikki on Ravintola Kirjakauppa Antinkadulla. Sanna kiittelee sen mutkatonta tunnelmaa ja kivaa sisustusta ja kertoo sielläkin olevan usein lauantaisin livemusiikkia. Se on myös rakennuksessa, joka on yksi niitä harvoja säilyneitä vanhoja kivirakennuksia, joita kauppatorin ympäristöstä ei aikoinaan tuhottu.

Toinen mukava istuskelupaikka on Café Jazz, joka on toki elävimmillään juuri jazzfestivaalien aikaan, mutta avoinna se on koko kesän toukokuusta syyskuun loppuun. “Sillä on paras terassi jokirannassa, jossa ilta-aurinko lämmittää ja kalustus on tyylikästä takorautaa.”

Livemusiikkia kuulee ravintola Kirjakaupan lisäksi esimerkiksi Montussa, joka on pieni ja legendaarinen keikkapaikka rock- ja punkbändeille, Anniksella on myös keikkoja, ja ne ovat ikärajattomia. Muita keikkapaikkoja ovat Vaakuna ja Amarillo, ja Valimosalissakin on joskus musiikkitarjontaa.

Purku-uhan alla oleva Annis on porilaisten nuorten legendaarinen kokoontumispaikka ja tärkeä omaehtoisen kulttuuritoiminnan keskus.

Luonnossa

Ei Pori ole kuitenkaan pelkkää savupiippua ja punatiilisiä tehdasrakennuksia. Kaupunkia halkova Kokemäenjoki hallitsee kaupunkikuvaa ja sen äärellä on Kirjurinluodon puisto. Sanna on kotoisin Reposaaresta ja pitää sitä Porissa kävijöille ehdottomana tutustumiskohteena. “Reposaari oli 1600-1800-luvun purjelaivakauden tärkeimpiä satamia Suomessa ja se on yhä Porin tärkeä ulkosatama. Reposaarta ehdotettiin jopa aikoinaan Suomen pääkaupungiksi”, Sanna kertoo yllättävää faktaa maamme historiasta.

“Reposaaressa on jäljellä hieno, nostalginen puutaloyhteisö. Tutustumisenarvoinen on myös Toisen maailmansodan aikainen juoksuhauta-alue, joka on restauroitu. Se sijaitsee Reposaaren takarannalla, Linnakepuistossa. Sinne pääsee arkisin bussilla, pysäkki on juoksuhautojen alueelta noin 400 metrin kävelymatkan päässä ja sinne on vapaa pääsy”, Sanna opastaa paikallisen tietotaidolla.

Porin ja Poormarkun rajalle kannattaa suunnistaa Isonevan soidensuojelualueelle. Siellä pääsee kulkemaan pitkospuilla tasaisessa maastossa, joka on erityisesti syksyisin tunnelmallista ja värikästä ympäristöä. Porin keskustasta sinne huristaa autolla viitisentoista minuuttia Parkano-Jyväskylän tietä, polkupyörällä aikaa kuluu omasta polkemistahdista riippuen.

Yyterin hiekkarannalta ei ole pitkäkään matka Reposaareen. Kuva: Visit Finland Media Bank

Värikylvystä jatsaamaan

Mutta palataanpa vielä sille kaupunkikulttuurin kierrokselle, joka keskeytyi herkutteluun ja luontoon karkaamiseen. On Porissa niitä isompiakin kulttuuri-instituutioita. Porin taidemuseo on käynnin jos toisenkin arvoinen jokirannassa Porin Raatihuoneen alapuolella. Sen selkärankana on Maire Gullichsenin yksityiskokoelma, jonka rinnalla kulkee vaihtuvia näyttelyitä.

Sannan mielestä on hienoa, että museon tiloissa toimiva Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on tuottanut mm. taidekasvatusprojekti Vauvojen värikylvyn. Siinä taaperoikäiset pääsevät luomaan ohjatusti omaa kuvataidetta turvallisilla väreillä. Vauvojen värikylpy on ollut todellinen menestys, ja se on levinnyt muuallekin Suomeen ja ulkomaille asti.

Lastenkulttuuriverkosto on pääjärjestäjänä myös syyskuusta joulukuuhun nukketeatterinäytöksiä järjestävälle Pori International Puppetry Festival PIP-festille, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Ja eipä unohdeta Pori Jazz Festivaalia, joka sekin on Sannalle tuttu myös työn puolesta yli kymmenen vuoden ajalta. “Uuden johdon myötä on kotimaisille esiintyjille annettu enemmän tilaa, jopa lauantaina päälavalle, todella hieno juttu.”

Todella hieno juttu koko Pori. Olen tainnut ihastua. Pori, olet aika erityinen!

Lue myös: Hostel River on Poriin matkustavalle toinen koti

Aki Tuomisen työura on painottunut järjestösektorille, erityisesti Pääkaupunkiseudun Partiolaisiin ja Suomen Partiolaisiin, joissa hän on työskennellyt markkinoinnin ja toiminnan johtotehtävissä. Päätyönsä ohella Aki on toiminut eri oppilaitoksissa järjestötoiminnan kouluttajana.

Hänen matkailullinen mielenkiintonsa kohdistuu vahvasti kotimaahan – niin myös suomalaisen hostellitoiminnan kehittämiseen. ”Näen ensisijaisena tehtävänäni huolehtia siitä, että Suomen hostelliverkosto kehittyy entisestään. On tärkeätä, että järjestömme pystyy tukemaan hostelleja monin tavoin niiden kehitystyössä. Lisäksi tulen panostamaan hostelliverkoston laajentamiseen, jotta matkailijoille ja muille majoittujille olisi tarjolla nykyistä enemmän hostellikohteita kattavasti koko maassa”, kommentoi Aki tulevaa.

Avovesikaudella Aki viettää vapaa-aikansa purjehtien Suomen ainutlaatuisessa saaristossa ja pitemmälläkin Itämerellä.

Saksan länsiosassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa Mosel yhtyy Rein-jokeen. Kautta historian niemenkärki ”Deutsches Eck” (saksalainen kulma) on ollut paikkana sotilaallisille linnakkeille. Tätä paikkaa suojelivat kelttiläiset ja germaaniheimot sekä roomalaiset armeijat kaikki aikanaan ja vuorollaan.

Kaksisataa vuotta sitten rannalla olevalle kukkulalle pystytettiin Ehrenbreitsteinin linnoitus. Nyt osassa tätä näyttävää linnoitusta majoittuvat matkailijat Koblenzin hostellissa, turvallisesti metrin paksuisten kiviseinien suojissa. Hostelli avattiin uudelleen alkuvuodesta 2011 kattavan remontoinnin jälkeen. Matkan kukkulalle hostelliin pääsee nykyään myös hissillä, matka-aika huipulle on 2,5 minuuttia.

Hostel Ehrenbreitstein Fortress

Kaikissa hostellin huoneissa on oma wc ja suihku. Hostellissa on paljon yleisiä tiloja, bistro, kahvila-baari, ravintola, ruokailualue, lasten leikkinurkkaus ja nettipiste.

Koblenz on hyvä aloituspiste romanttiseen Reinin laaksoon, jossa voi patikoida, pyöräillä ja käydä idyllisissä jokilaakson viininviljelykylissä.

Hostel Ehrenbreitstein Fortress
56077 Koblenz
Puh. +49 261 972870
Email: koblenz@diejugendherbergen.de

Sääasema Itämeren rannalla

Rostockin Warnemünde on yksi Itämeren kauneimpia rannikkokohteita. Rannalta voi vilkuttaa purjeveneille ja risteilijöille. Autolautat kuljettavat kotimaan lisäksi Ruotsiin ja Tanskaan. Warnemünden hiekkarannalle mahtuu useampi auringonpalvoja, leveyttäkin sillä on 100 metriä.

Hostel Warnemünde

Kivenheiton päässä rannasta katse osuu näyttävään torniin. Sitä käytettiin aiemmin sääasemana, nykyään se majoittaa matkailijoita hostellina. Tornin lisäksi majoitustilana toimii toinen uudempi rakennus. Hostellin lähes jokaisessa huoneessa on oma kylpyhuone ja kaikki tilat ovat esteettömiä.

Hostel Warnemünde
Parkstraße 47
18119 Rostock-Warnemünde
Puh. +49 381 548170
Email: jh-warnemuende@jugendherberge.de

Hostelli vesitornissa

Sveitsin rajan tuntumassa sijaitsevassa Konstanzin kaupungissa on jokaiselle jotakin: taidetta, kulttuurihistoriaa ja urheilua. Bodenjärvellä voi surffata, purjehtia, sukeltaa ja uida. Alpit houkuttelevat patikointiin ja pyöräilyyn. Bodenjärven saarilla voi myös käydä: tuhansien kukkien Mainaulla ja Unescon maailmanperintölistalle päässeellä luostarisaari Reichenaulla.

Hostel Otto-Moericke-Turm Konstanz

Parin sadan metrin päässä rannasta on torni, jonka yläosa toimi vielä pari vuotta sitten vesitornina. Alaosan seitsemän kerrosta taas on toiminut hostellina jo vuodesta 1929 lähtien. Hostelli on kunnostettu hiljattain ja sen yhteyteen on rakennettu moderni lisärakennus. Torni on koko kaupungin maamerkki ja se on nimetty Konstanz Otto Moericken mukaan.

Hostellilta pääsee kaupungin historialliseen keskustaan julkisella liikenteellä parissa minuutissa.

Hostel Otto-Moericke-Turm Konstanz
Zur Allmannshöhe 16
78464 Konstanz
Puh. +49 7531 32260
Email: info@jugendherberge-konstanz.de

Yöksi puuhun?

Hainichin kansallispuisto Thüringenin osavaltiossa Keski-Saksassa on maan suurin yhtenäinen lehtipuualue. Alueella on täydelliset olosuhteet metsälle, joka pitää suojissaan harvinaisia kasveja ja eläimiä, ja jossa ne pääsevät kehittymään rauhassa. Jopa metsäkissa asustaa täällä. Parhaat näkymät alueeseen saa kulkemalla ”puunlatvareittiä”, joka kulkee 10-20 metrin korkeudessa yli 530 metrin matkan kävelysiltoja pitkin.

Hostel “Urwald-Life-Camp”

Kansallispuiston reunalla sijaitsee hyvin ympäristöönsä sulautuva hostelli. Sen nimi onkin Urwald-Life-Camp –hostelli, nimi joka kääntyy karkeasti ”aarniometsänleiriksi”. Seikkailuun ja toiminnalliseen lomaan sopivalla hostellilla on ulkona laaja leiritulialue. Luola ja tiipiit toimivat hauskoina taustakulisseina leirinuotiotarinointiin.

Hostellilla voi myös yöpyä puussa sijaitsevassa majassa päästäkseen oikein kosketuksiin luonnon kanssa ja testatakseen omaa seikkailumieltä. Päärakennuksen huoneet sen sijaan ovat kaikki varusteltu mukavasti omilla kylpyhuoneilla.

Hostel “Urwald-Life-Camp”
Harsbergstraße 4
99826 Lauterbach
Puh. +49 36924 47865
Email: jh-harsberg@djh-thueringen.de

Simo on saapunut Rukalle noin 10 vuotta sitten, jolloin hän työskenteli eräoppaana ja ravintola-alalla. Vuonna 2005 Simo perusti oman yrityksen Lapin Huuman, joka tarjoaa eri ohjelmapalveluita Rukan ja Kuusamon luonnossa.

Tiia puolestaan on kotoisin Kuusamosta ja onkin Rovaniemellä suoritettujen matkailualan opiskeluiden jälkeen palannut kotikonnuille.

Tiia Mustonen ja Simo Koskinen

Pariskunta pyörittää toimintaa kahdestaan ja työnkuvastaan molemmat toteavat: ”Joka paikan höylä, persoonat vaihtelevat päivän sisällä kokista siivoojaan ja hostellityöntekijästä ravintoloitsijaksi.” Työ kuulostaa monipuoliselta ja tylsää hetkeä ei päivän aikana tule.
Erilaiset asiakkaat pariskunta kokee rikkautena ja tyypillisintä asiakasta onkin vaikea kuvata. ”Asiakaskuntamme on laidasta laitaan. Hostellin puolella majoittuu eri-ikäisiä pariskuntia, kaveriporukoita ja yksinmatkustavia. Odotimme että hostellin löytäisivät pääasiallisesti nuoret, mutta ikäjakauma onkin ollut laidasta laitaan. Ravintolassa vilskettä riittää päiväsaikaan, jolloin laskettelijat tulevat lounastamaan tai nauttimaan virvokkeita”, kommentoi pariskunta yhdessä.

Hostellin huoneissa majoittuu enimmillään neljä henkilöä.

”Kerran eräs asiakas pyysi lämmittämään lasillisen pepsiä mikrossa”, kertoo Simo kysyttäessä asiakkaiden esittämiä erikoisempia kysymyksiä tai pyyntöjä. Tiia puolestaan on törmännyt vanhojen tuttujen asiakkaiden esittämiin henkilökohtaisiin kysymyksiin. ”Ei se ole haitannut, lähinnä vaan naurattanut”, kommentoi Tiia.

Mikä mielestänne on parasta Rukalla? Ilman pitempää miettimistä molemmat vastaavat lähes yhtä aikaan ”talvi”. Simon mielestä parasta aikaa Rukalla on ehdottomasti joulu-tammikuu. ”Nytkin tammikuussa Rukalla olisi hienot mahdollisuudet lasketteluun”, kommentoi Simo.

Tämä rinne Itä-Rukalla on vajaan 100 metrin päässä hostellilta.

Hyvän hostellin tuntomerkkejä on Simon ja Tiian mielestä hyvä henkilökohtainen palvelu, jollaista ei välttämättä hotelleista saa. Hostelliin on helppo tulla ja asiakas pystytään ehkä positiivisesti yllättämään asiakkaiden odotuksiin nähden.

Simo on itsekin käyttänyt paljon hostelleja omilla ulkomaan reissuillaan. ”Matkustimme perheeni kanssa ympäri Ruotsia ollessani lapsi, jolloin aina majoituimme hostelleissa. Jo sieltä lähtien mielikuvat hostelleista ovat olleet positiivisia”, kertoo Simo. Simon ja Tiian yhdessä reissatessa majoituspaikka vaihtelee kohteiden mukaan hostelleista hotelleihin. Ensi kesänä pariskunnan loma suuntautuu Saksaan, jota varten hostellikortit hankitaan ennen lomalle lähtöä.

Tutustu Ski Hosteliin hostellit.fissä ja varaa samalla oma lomasi.

Slovenia on ollut kauan suosittu hiihtokohde turvallisten ja vaihtelevien rinteidensä ansiosta. Monet rinteet ovat perheystävällisiä, ja hiihtokoulut ovat tunnettuja laadustaan ja pitkästä perinteestään. Laskettelutarjontaa täydentää lisäksi monipuoliset talvilajien harrastusmahdollisuudet – murtomaahiihdosta, kelkkailusta ja luistelusta muihin houkutteleviin kuntoilumahdollisuuksiin.

kuva: B. Kladnik

Slovenian hiihtokeskukset tarjoavat 300 km laskettelurinteitä ja 280 km murtomaahiihtolatuja. Tunnetuimpiin hiihtokeskuksiin kuuluu Kranjska Gora, jossa järjestetään Vitranc Cup 10. ja 11. maaliskuuta 2012, Mariborsko Pohorje, jossa järjestetään Golden Fox World Cup 21. ja 22. tammikuuta 2012 sekä Rogla, jonka metsät luovat aidon talven ja urheilun ilmapiirin.

Roglassa on järjestetty useana vuotena peräkkäin maastohiihdon maailman cup (tällä kaudella se järjestettiin 16. – 18. joulukuuta 2011). Tämän lisäksi alueella on yli neljäkymmentä muuta vuoristokeskusta – Krvavec, Kanin ja Vogel ovat niistä suurimpia, ja yhdessä monien pienempien keskusten kanssa, ne houkuttelevat tuhansia hiihtäjiä joka vuosi.

Hiihtokeskuksissa on myös seuraavia uutuuksia:

Rogla on ottanut käyttöön Ski Pass 99 -lipun, jolla voi hiihtää koko kauden ajan 99 eurolla, minkä lisäksi keskuksessa on useita teknisiä parannuksia.

Pohorje on laatinut kausilipun, jolla voi käyttää Mariborskon, Areškon ja Ribiško Pohorjen, Kopen sekä Kranjska Goran hiihtokeskuksen rinteitä ja tiloja ja 100 päivän hiihtokautena, minkä lisäksi sitä voi käyttää kesäkuukausina Mariborsko Pohorjen tiloissa.

Tällä kaudella Kärntenin Kope –rinteessä on uusi neljän hengen `Pungart`-hissi sekä uusi laskettelurinne.

Goltessa lumetusjärjestelmää on laajennettu ja nykyaikaistettu, ja hiihtolipun rekisteröintijärjestelmä on päivitetty. Keskuksen tärkein parannus on uudet majoitusmahdollisuudet, jotka avattiin vuosi sitten.

Kranjska Gora on uusinut ja osittain laajentanut keinolumetusjärjestelmäänsä, uudistanut lapsille tarkoitetun urheilukentän ja kohdistanut päähuomion vieraille järjestettäviin mielenkiintoisiin tapahtumiin.

Kranjska Gora on pikkukaupunki Pohjois-Sloveniassa Itävallan rajalla. Kuva: J. Skok

Kaikkein korkeimmalla sijaitsevassa laskettelurinteessä Kanin Sella Neveassa, kahden maan rinteissä sijaitsevassa hiihtokeskuksessa yhdellä lipulla voi nauttia hiihdosta sekä Italian että Slovenian puolella.

Cerknon rinteessä, missä päähuomio on kiinnitetty perheiden hiihtoharrastukseen, kaksi tärkeintä uutuutta ovat laajennettu lumipuisto sekä ”hiihtopäiväkoti”.

Triglavin kansallispuiston sydämessä sijaitseva Vogelin rinne on ottanut käyttöön uudet perhekohtaiset hiihtoliput.

Stari vrh on hankkinut uuden lumetuskoneen, parantanut vieraille tarkoitettua tarjontaa ja lisännyt majoituskapasiteettiaan.

Viimeksi kuluneina vuosina on tehty monia parannuksia, lähinnä infrastruktuuriin. Tämä on parantanut entisestään Slovenian rinteiden turvallisuutta, joka oli jo ennestään tiukimpien eurooppalaisten normien mukainen. Ottaen huomioon sääolosuhteet, jotka eivät ole ennustettavissa, hiihtohissien käyttäjät varmistavat varman lumisen kauden uskollisille kävijöille keinolumetusjärjestelmän avulla.

kuva: J. Skok

Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu myös lukuisten hiihtokoulujen ja lumipuistojen tarjonta, lastenhoidon tarjonta sekä erikoistapahtumia, gastronomiaa ja viihdettä sekä jo aiemmin mainittu yhtenäinen Ski Pass Slovenia -lippu, joka on saatavilla yksilöllisenä kausilippuna, perhelippuna tai turisteille tarkoitettuna kuuden päivän hiihtolippuna.

Valitse majoituksesi Hostelling International Slovenian talvihostelleista, joilla on tarjottavana monia lumeen liittyviä aktiviteetteja. Talvihostellit ovat merkitty lumihiutaleella.

Lähde: www.slovenia.info ja HI Slovenia